Mikä on lähestymiskielto ja mitä siitä pitäisi tietää?

Mikä on lähestymiskielto?

Lähestymiskielto on juridinen elementti, jonka tarkoituksena on suojata henkilöä häirinnältä, uhkailulta, vainoamiselta ja muulta häiritsevältä käyttäytymiseltä. Lähestymiskiellon määrää tuomioistuin eli ensi asteessa käräjäoikeus.

Lähestymiskielto on luonteeltaan ennaltaehkäisevä suojakeino. Rikosta ei siten tarvitse aina olla tapahtunut, jotta lähestymiskiellon edellytykset voisivat täyttyä.

Myös poliisiviranomainen voi määrätä tietyissä tapauksissa väliaikaisen lähestymiskiellon. En kuitenkaan tässä kirjoituksessa käsittele väliaikaista lähestymiskieltoa, enkä teknisesti valvottua lähestymiskieltoa.

Millaisissa tilanteissa lähestymiskielto voidaan määrätä?

Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.

Tällä tarkoitetaan yleisesti ottaen kaikenlaista toistuvaa häirintää ja asiattomia yhteydenottoja, uhkaavaa tai pelottavaa käyttäytymistä, vainoamista ja väkivallan uhkaa. Luettelo ei ole tältä osin tyhjentävä. Mainittu käyttäytyminen voi tapahtua missä muodossa tahansa: henkilökohtaisesti, erilaisten viestinten kautta (tekstiviestit, WhatsApp, some) tai puheluin.

Tyypillisimmissä tilanteissa lähestymiskieltoa hakeva on ollut vakavaksi luonnehdittavan vainon kohteena, ja taustalla on usein esimerkiksi lähisuhdeväkivalta tai sen uhka.

Karkeasti noin neljä viidestä käräjäoikeuden pääkäsittelyyn edenneestä lähestymiskieltohakemuksesta johtaa lähestymiskiellon määräämiseen jossain laajuudessa. Lähestymiskiellon määräämisen kynnys ei kuitenkaan ole erityisen matala, vaan lähestymiskiellon määrääminen edellyttää näyttöä eli todistelua siitä, että lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat olemassa. Pelkkä lähestymiskieltoa hakevan näkemys lähestymiskiellon tarpeellisuudesta ei siten ole riittävää.

Minkälaisia lähestymiskieltoja on olemassa?

Lähestymiskieltoja on keskeisesti kolmen sisältöisiä:

Perusmuotoinen lähestymiskielto

Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata lähestymiskiellolla suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää.

Laajennettu lähestymiskielto

Laajennettu lähestymiskielto on yleisin lähestymiskieltohakemuksen muoto. Laajennetulla lähestymiskiellolla määrätään, ettei lähestymiskieltoon määrätty saa ottaa lähestymiskiellolla suojattuun yhteyttä eikä lisäksi oleskella määrätyllä alueella, joka koskee suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn, muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyyttä. Laajennettu lähestymiskielto on siis perusmuotoista lähestymiskieltoa laajempi siten, että se kieltää yhteydenottojen lisäksi oleskelun tietyllä, ratkaisussa erikseen määritellyllä alueella.

Perheen sisäinen lähestymiskielto

Jos lähestymiskiellolla suojattava ja henkilö, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan asuvat vakituisesti samassa taloudessa, voidaan hakea perheen sisäistä lähestymiskieltoa. Tällöin lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja lähestymiskiellolla suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä lähestymiskieltoon määrätty saa palata asuntoon lähestymiskiellon voimassaoloaikana.

Kuka voi hakea lähestymiskieltoa?

Lähestymiskieltoa voi hakea henkilö, joka kokee tarvitsevansa suojaa kohtaamaltaan tai uhkaavalta vakavalta häirinnältä tai väkivallan uhalta. Lain mukaan myös syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi hakea lähestymiskiellon määräämistä henkilön suojaksi, mutta tyypillisin lähestymiskieltohakemus on joko itsensä uhatuksi tuntevan henkilön hakemus tai poliisin tekemä hakemus.

Miten lähestymiskieltoa haetaan ja miten asia käsitellään?

Lähestymiskieltoa haetaan laatimalla lähestymiskiellon määräämistä koskeva hakemus ja toimittamalla se käräjäoikeuteen. Toimivaltainen on sen paikkakunnan käräjäoikeus, jossa lähestymiskiellolla suojattavalla henkilöllä on kotipaikka tai jossa kielto pääasiassa tulisi sovellettavaksi. Jos henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, on epäiltynä rikoksesta, jolla voi olla merkitystä lähestymiskieltoasiaa ratkaistaessa, on myös rikosasiassa toimivaltainen tuomioistuin toimivaltainen lähestymiskieltoasiassa.

Hakemukseen tulee liittää mahdolliset kirjalliset todisteet sekä mainita henkilötodistajat, joita asiassa on tarpeen kuulla, ja ilmoittaa, mitä todisteen tai todistajan väitetään osoittavan toteen. Mikäli asianosainen tai todistaja tarvitsee tulkkia, on tästä syytä mainita hakemuksessa.

Kirjallista todistelua lähestymiskieltoasiassa ovat tyypillisesti viestit erilaisten viestimien kautta, puhelulokit, mahdolliset valvontakameratallenteet ja poliisille tehdyt rikosilmoitukset. Mikäli lähestymiskiellon määräämisen perustetta voidaan osoittaa henkilötodistelulla, eli silminnäkijähavainnoilla, on todistajia tarpeen kuulla asian pääkäsittelyssä.

Lähestymiskieltoa koskevat asiat käsitellään tuomioistuimissa kiireellisinä. Asia käsitellään suullisessa pääkäsittelyssä, jossa osapuolia kuullaan. Lähestymiskieltoa koskeva käsittely on jossain määrin vapaamuotoisempi kuin muut oikeudenkäyntiprosessit. Asian käsittely alkaa hakemuksen läpikäynnillä, jonka jälkeen hakijan vastapuoli, eli se, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan, voi vastata hakemukseen joko hyväksymällä hakemuksen tai vastustamalla sitä. Tämän jälkeen siirrytään todisteluun siten, että käydään läpi kirjallinen todistelu ja sen jälkeen siirrytään henkilötodistajien kuulemiseen.

Käsittelyn lopuksi osapuolilla on mahdollisuus pitää loppupuheenvuoro, eli näkemyksensä siitä, miten tuomioistuimen tulisi asia ratkaista pääkäsittelyssä esitetty todistelu huomioiden.

Lähestymiskieltoa koskevan pääkäsittelyn kesto ei ole määriteltävissä, mutta kesto on usein parista tunnista koko päivään. Todistelun laajuus ja mahdollinen tulkkaus vaikuttavat käsittelyn kestoon sitä pidentävästi.

Mitä lähestymiskiellon määräämisestä seuraa ja mitä jos lähestymiskieltoa rikotaan?

Jos lähestymiskielto määrätään, lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Lähestymiskieltoon määrätty ei siten saa soitella, viestitellä tai muutoinkaan ottaa yhteyttä suojattavaan henkilöön.

Perheen sisäinen lähestymiskielto edellyttää, että lähestymiskieltoon määrätty poistuu asunnosta, jossa osapuolet asuvat. Lähestymiskieltoratkaisussa määrätään tällöin, miten kieltoon määrätty henkilö saa haltuunsa tarpeelliset henkilökohtaiset tavaransa. Ratkaisussa voi olla myös ohjeet siitä, mistä kieltoon määrätty henkilö voi saada apua asumisensa järjestämiseksi kiellon voimassaoloaikana.

Laajennettu lähestymiskielto kieltää oleskelun lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määritellyllä alueella.

On syytä huomata, että lähestymiskielto ei kiellä yhteydenottoja, joille on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia. Lähestymiskielto suojaa siten nimenomaan häirintä- ja uhkailutyyppisiltä yhteydenotoilta. Asiallisiksi ja ilmeisen tarpeellisiksi ei kuitenkaan pääsääntöisesti katsota esimerkiksi onnittelukorttien, lahjojen tai kutsujen lähettämistä. Asiallinen ja ilmeinen tarpeellinen yhteydenotto voi olla esimerkiksi osapuolten yhteisten lasten tapaamisiin liittyvä, ennakoimaton yhteydenoton tarve, kuten esimerkiksi lapsen sairastuminen.

Lähestymiskiellon rikkominen on rikosoikeudellisesti rangaistavaa, ja lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa rangaistus, jonka asteikko on sakosta yhden vuoden vankeusrangaistukseen.

Kuinka kauan lähestymiskielto on voimassa?

Lähestymiskielto on voimassa määräajan, joka on enintään yksi vuosi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kielto tulee voimaan silloin, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä.

Lähestymiskielto voidaan hakemuksesta uudistaa, mikäli lähestymiskiellon edellytykset ovat edelleen olemassa. Tällöin lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin uudistettaessa määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kiellon uudistamista voidaan pyytää ennen edellisen kiellon päättymistä.

Mitä lähestymiskiellon hakeminen maksaa?

Lähestymiskiellon hakijalta veloitetaan 310 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu, mikäli lähestymiskieltoa ei määrätä. Mikäli lähestymiskielto määrätään, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Lähestymiskieltoprosessissa aiheutuu kustannuksia myös mahdollisesta avustajan käytöstä. Mikäli olet oikeutettu valtion myöntämään oikeusapuun, joudut maksamaan vain omavastuuosuuden tai voit olla oikeutettu kokonaisuudessaan maksuttomaan oikeudenkäyntiin. Tällöin myöskään oikeudenkäyntimaksua ei peritä, vaikka lähestymiskieltoa ei määrättäisikään.

Lähestymiskieltoprosessissa ei ole vastaavaa oikeudenkäyntikuluriskiä kuin ns. siviilioikeudellisissa riita-asioissa. Osapuolet vastaavat vahvan pääsäännön mukaan itse lähestymiskieltoasian käsittelystä johtuvista kustannuksista. Milloin siihen on painavia syitä, voidaan asiaan osallinen kuitenkin velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan.

Oikeusavun lisäksi kyseeseen voi tulla avustajan määräys, joka voidaan myöntää vakavimmissa asioissa. Lain mukaan tuomioistuin voi määrätä avustajan lähestymiskiellon hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos hän ei ole hakija, jos hakemuksen perusteena on epäily kiellolla suojattavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneesta rikoksesta ja sitä epäillyn rikoksen vakavuus, kiellolla suojattavan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna. Avustajan palkkio jää tällöin pääsääntöisesti valtion vahingoksi.

Tarvitseeko lähestymiskieltoprosessissa asianajajaa?

Lähestymiskiellon hakeminen on monesti haastava prosessi, jossa arvioidaan esitettävän näytön perusteella, onko lähestymiskiellon määräämiselle perusteita. Lähestymiskieltoprosessissa voi pärjätä itse, mutta asianajajan käyttäminen parantaa menestymisen mahdollisuuksia huomattavasti.

Mikäli olet harkinnut lähestymiskiellon hakemista tai sinua vastaan on haettu lähestymiskieltoa, ota yhteyttä tilanteesi arvioimiseksi. Arvioin samalla mahdollisuutesi maksuttomaan oikeudenkäyntiin ja avustajan määräämiseen.